"Joskus on kuunneltava sydämen ääntä,vaikka järki olisi sitä vastaan."
Kuten monet tietävät olen käynyt Hollannissa neljä kertaa. Viimeksi Huhtikuussa. Rottiakin mukana on tullut Suomeen. Minulla on ollut yksi sääntö. Jos rotta vaikuttaa vähänkään sairaalta, en sitä mukaani ota. Noh Huhtikuussa sitten päädyin rikkomaan oman sääntöni. Joskus on kuunneltava sydämen ääntä, vaikka järki olisi sitä vastaan.
Tässä kahden ihanan pienen tarina...
Olin valmistautunut hyvin reissuun ja varannut rottia etukäteen kasvattajilta. Käytin paljon aikaa eri kasvattien kanssa juttelemiseen ja kyselin rotista ja heidän kasvatuksestaan. Muutamalta kasvattajalta tulikin sitten ennakkoon varattua rottia ja yhdeltä näistä (jonka nimeä en nyt julkisesti tähän kirjoita) varasin kolme. Harley topaz uroksen, harley kantaja topaz badger naaraan ja pearl merle naaraan. Odotin kovasti näitä kolmea. kuvissa olivat todella suloisia ja hyvinvoivan näköisiä. Päivää ennen matkaa sain kyseiseltä kasvattajalta viestin että uros oli niin pieni ettei hän sitä halua myydä. Kasvattajana ymmärsin kyllä ja halusin silti nuo kaksi naarasta.
Olimme sopineet tapaamisen messuille missä kaikki muutkin kasvattajat tapasin. Kiersin juttelemassa
kaikkien ennalta sovittujen kasvattajien kanssa ja keräsin kaikki rotat jotka olin varannut. Kun tämä yksi kasvattaja ehti antamaan varaamani tytöt oli järkytys kova. Sain käteen kaksi pientä... todella pientä kuivaa ja aliravittua poikasta. Painoa näillä ei varmaan ollut edes 50g. Jäin ihan sanattomaksi ja mietin mitä teen. Periaatteeni oli etten tuon näköisiä ota... tunsin piston sydämessäni ja vaikka riski olikin etten saa niitä elävänä edes suomeen asti päätin sen riskin ottaa. Messuilta kun lähdimme menimme heti kaupan kautta ja ostin niille pilttejä ym extra ruokaa. Pelkäsin kovasti niiden puolesta. Onneksi ne selvisivät matkasta vaikka vielä kotiin tultuamme niiden silmät olivat elottomat ja surulliset.
Kotona pienet pääsivät tehoruokintaan. Puuroa kului ensimmäisenä kuukautena paljon, mutta tärkeintä oli saada pienet kuntoon. Muutamassa viikossa nämä pienet sydämenvaltaajat muuttuivat. Ne kasvoivat hurjaa vauhtia ja silmät kirkastuivat ja niistä tuli iloisia ja uteliaita pieniä rotan alkuja.
Nyt niiden saapumisesta on kulunut kaksi kuukautta ja en voisi olla tyytyväisempi niiden edistykseen. Niistä on tullut ihan rotan näköisiä ja hyvänkuntoisia :) Olen täysin rakastunut niihin. Tällä hetkellä ne painaa 203g-205g joten matkaa on mutta hyvällä mallilla mennään.
Kuvassa ihana Tirppa, sk topax badger (HC)
Kuvassa suloinen Dobby, sk pearl merle
