Tämän jutun olen kans Rapinaan (Lskgy:n lehti) lähettänyt joskus ja uusi päivitetty versio tulee tänne kunhan se on ensin julkaistu rapinassa. Joten HUOM osittain vanhentunutta tietoa.
Essex kasvatus
Olen jo pitkään halunnut kirjoittaa essex kasvatuksestani ja sen edistymisestä mutta tullut siihen tulokseen että lisä tiedon hankinta ei ole koskaan pahitteeksi J Ehkä nyt saan kuitenkin jotain järkevää aikaiseksi.
Näin kaikki alkoi…
Toimme ”vahingossa” essex rottia Asterixin rottalan Sarin kanssa Hollannista. Vahingossa siksi että etukäteen niitä ei ollut tilattu. Suomen essex kannan kanta vanhemmat ovat agouti essex ja pearl essex naaraat sekä blue cinnamon pearl essex uros. Näillä eläimillä on kasvatuksen kanssa lähdetty liikkeelle.
Jonkin verran mietitytti että kannattaako essexiä käyttää yksiväriseen vai kuviolliseen. Päätimme kokeilla sitä yksiväriseen jottei menisi sekaisin esim berkshiren kanssa. Tämä osoittautuikin oikeaksi ratkaisuksi.
Essexin vaikutus perusväriin.
Essex vaikuttaa haalistavasti. Poikasena perusväri voi olla erittäinkin hyvä, mutta vanhetessa se vaalenee huomattavasti. Agouti essex saattaa muuttua melkeinpä cinnamonihtavaksi tullessaan puolen vuoden ikään. Liukuvärjäys kyljissä myöskin muuttuu vaikeammaksi havaita.
Vaikka poikueessa olisi huono essex joka menisi vaikka variegatedista niin se silti vaalentaa rotan vanhetessa perusväriä. Näin myös on pystynyt seuraamaan onko kuviovirheellinen essex oikeasti essex vai esim berkshire.
Yksivärinen essex poikueessa
Olen huomannut että essex poikueeseen syntyneet yksiväriset ovat ihan hyviä värinsä edustajia. Itse olen käyttänyt cinnamon ja cinnamon pearl kasvatuksessa essex poikueeseen syntyneitä yksivärisiä rottia ja tulos on ollut hyvä. Myöskin on tullut jätettyä kotiin silver russian blue uros joka on ollut väriltään ja tyypiltään kiitettävä.
Mistä ja miten?
Paras yhdistelmä omalla kokemuksella on yksivärinen x essex. Poikueeseen syntyy tällöin 1/3 essexiä joista ehkä yksi tai kaksi ihan lupaavia. On tullut myös kokeiltua essexin periytyvyyttä yhdistämällä erittäin läheistä sukua olevat yksiväriset rotat joiden molempien molemmat vanhemmat ovat olleet essexiä, tällöin syntyy vain yksiväristä ei essexiä. Yksivärinen jonka takana on essexiä yhdistetään essexiin saa aikaan enemmän tai vähemmän kuvio virheellistä essexiä ja yksiväristä ja näistä yhdistelmistä yleensä syntyy myös enemmän niitä lupaaviakin yksilöitä. Kun yhdistää kaksi essexiä saa kasan kuviollista jotka ovat yleensä erittäin kuviovirheellisiä essexejä ja melkeinpä voisi sanoa että suurin osa menee huonosta berkkiksestä. Joten itse olen ainakin tullut siihen tulokseen että yksivärinen x essex on se paras vaihtoehto.
Mitä värejä olen kokeillut.
Minulla on syntynyt essexiä väreissä agouti, cinnamon, cinnamon pearl,
pearl, russian blue, black ja nyt viimeisempänä russian blue agouti. Suosikkini näissä on agouti essex. Toistaiseksi agouti väri on hyvin kestänyt essexillä ilman että suuremmin haalistuu. Syntyessään agouti väri on melkeinpä sama kuin yksiväriselläkin agoutilla ja vanhetessaa haalistuu hieman ”platkummaksi”. Ensimmäiset cinnamon essexit jotka syntyivät olivat todella hyvän värisiä ja tummia. Liukuvuus värissä olikin kaikista paras. Jostain syystä ne eivät ole periyttäneet hyvää väriään ja jälkikasvu on ollut todella heikon väristä. Aluksi ne poikasina näyttävät ihan ok cinnamoneilta mutta jo ennen luovutusikää väri muuttuu niin että ei siitä ota selvää onko huono cinnamon vai tosi huono cinnamon pearl. Toivon cinnamon essexien vielä kehittyvän paremmaksi tulevaisuudessa.
Cinnamon pearl essexiä on ollut vain yksi ja sekin ensimmäinen rex essexinä. Voi jo valmiiksi kuvitella että ei siitä paljon perusväriä näy eikä haalistumista voi erottaa millään sama juttu kuin pearl essex joka on täysin valkoinen eläin ja menisi täysin läpi bewistä.
Russian bluena essex on minusta hyvä, tai ainakin tähän asti. Väri haalistuu sen verran että menee tummasta bluesta mutta on ollut todella kaunis. Toistaiseksi minulla on ollut vain muutama russian blue essex joten tätä vielä vähän pitää tutkia. Black värissä essex on melkeinpä mahdoton. Se menee läpi ihan berkshirestä ja kontrasti on liian suuri. Kyljissä ei mitään merkkiä liukuväristä.
Essex näyttelyissä
Essexit pääsivät standardiin melko helposti jos näin nyt voi sanoa ja tästä syystä joskus mietin että tuomareilla ei ole ollut aikaa tottua muunnokseen eivätkä aina ymmärrä sitä. Olikin oikein positiivista huomata että Vantaan näyttelyssä vierailleet Englantilaiset tuomarit olivat samaa mieltä essexeistä joita olin paikalle tuonut. Kaikki mahdolliset halusin paikalle saada jotta tietäisin olenko menossa edes sinne päin kasvatuksen kanssa. Tuomarit laittoivat täsmälleen samaan järjestykseen samassa luokassa olleet essexit kuin itse olisin laittanut ja vielä vanha cinnamon essex naaraskin sai molemmilta laatu palkinnon.
Vielä…
Mielestäni essex tarvitsee aikaa muunnoksena kehittyä ja löytää paikkansa muiden muunnosten joukosta. Värin ja kuvion kanssa on vielä paljon töitä ja minulla ainakin on tavoitteena saada kuvioltaan ja tyypiltään standardin mukaisia yksilöitä. Tällä hetkellä on työn alla värin tummuus ja suosinkin erittäin tummia värinsä edustajia tuomaan tummuutta essexin olemukseen ja tätä myötä toivon kestävyyttä väriin. Tyyppiä haetaan varmaan vielä pitkään ja parempaan päin mennään koko ajan.
Luonteesta haluan sen verran mainita että ihanteellisia ovat olleet ainakin tähän asti J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti